VIISUMI TULI!!

JEEE vihdoinkin!! Kaiken täs stressaamisen jälkeen iskä toi kirjatusta kirjeestä sen osoiteosion tänä aamuna mun nokan eteen, joka tarkoitti sitä, että viisumi on noudettavissa postista. Vähän mua rupes jännittämään, kun näin sen lappusen! Ihmettelin, et miten se on tullu näin nopeesti, koska mulla oli viisumihaastattelu maanantaina eli tässä on ollu yks välipäivä ja sitten se oliki jo tänä aamuna postissa :oo Mut vähänkö helpotuin, ku näin sen viisumin liimattuna mun passissa (upeen kuvan kera tietty :D)

Soitin järjestölle tänään ja ilmoitin, että passi ja viisumi on saapunut postissa, ja lopuksi kyselin vielä tärkeitä asioita ja varmistin vielä, että onhan kaikki kunnossa mun osalta, niin sieltä sitten vaan sanottiin, että ei voi enää muuta sanoa, kun HYVÄÄ MATKAA! Siinä vaiheessa tajusin, et ei helvetti oon oikeesti lähdössä ens MAANANTAINA!

Nyt ei auta, kun tulostaa e-lippu netistä, kirjottaa paperille ylös kaikki mitä tarvitsen mukaan Usaan ja ottaa kaikki irti viimeisistä päivistä Suomessa.
Vanhemmat lähtee huomenna päivästä ajamaan kohti Lappia ja he ovat siellä sitte seuraavat puoltoista viikkoa eli he eivät pääse saattamaan mua lentokentälle maanantai aamuna, mutta onneks mulla on silti hyvä saattue, joka koostuu mun isoveljestä ja kavereista :) Tänään lupasin tehdä porukoille ruokaa ja ajattelin hetken viettää laatuaikaa heidän seurassaan. (Kerranku gourmet kokki olen), niin päätin kokata kanakastiketta ja riisiä :DD

Tänään päätin, että lähdetään kavereiden kanssa terassille ottamaan pari hassua siideriä ja kuuntelemaan reggaeta keskiviikon kunniaks, wuhuu!! Täytyyhän sitä nyt pikkulauantaita hieman kunnioitaa :) Kunnon pakkaus alkaa varmaankin huomenna ja jatkuu tietysti ihan viimeiseen tippaan eli myöhään sunnuntai-iltaan!
See you later!

VIISUMIHAASTATTELU

Tänään oli sitten viisumihaastattelu ja voin kyllä kertoa, että ei terve ku oli kuumottava kokemus! Ensimmäiseksi kun pääsi konsulaatin ovista sisään, niin turvatarkastushan mua siinä sitten odotti. Sen jälkeen otettiin joka sormesta sormenjäljet ja sitten oli se itse haastattelu. Haastattelijana oli todella mukavan tuntuinen mies, joka puhui älyttömän nopeesti englantia mikin kautta, niin hyvä kun sain selvää :D Plus että siinä mua sitten haastateltiin kaikkien kuullen, kun yritin söpertää englantia.. Haastattelu kesti ehkä noin 5 minuuttia eli oli todella lyhyt. Multa kyseltiin ihan peruskysymyksia englanniks, kuten minne oon menossa, mitä teen tällä hetkellä, onko mulla kokemusta lastenhoidosta yms. Ainiin ja lopuks sanoin vielä, että "Have good night" jonka jälkeen tajusin mitä sanoin ja repesin, mut onneks se mieski rupes nauramaan sit vaan nopeesti korjasin, I mean day.. :DD vähän mua hävetti!!

Toivottavasti viisumi ja passi tulee loppuviikosta hyväksyttynä takas, että pääsis lähtemään! Mulla heittelee fiilikset, niinku vuoristorata. Kaippa jokainen käsittelee näin isoa juttua omalla tavallaan, varsinkin kun jäljellä on enää tasan viikko. Ensiks oon onnellinen ja iloinen ja sit yhtäkkiä tulee fiilis, et ei en haluu lähtee. Ja oon myös huomannut, että välttelen koko ajan pakkaamisen alottamista. Oon jutellu tästä kavereitten ja perheen kanssa ja kaikki on kyllä sanonu, että ihan normaalia reagointia, mutta kyllä mua silti jännittää vaan niiiin paljon!!

FLIGHT INFORMATION

Nyt on sitten lentojen tiedot tullut ja lentonihan lähtee 15.8 maanantaina klo 07.55 eli AIKASIN, auts :s Tämähän tarkoittaa sitä, että jos lähtö on noin aikaisin ja kentällä pitää olla viimeistään pari tuntia aikaisemmin, niin herätys tällä tytöllä on viimeistään puol 4 aamuyöllä. Veikkaan kyllä, että tona yönä ei tuu paljoa nukuttua. Vaihdan lentoa Lontoossa Heathrow'n lentokentällä, jossa on neljä tuntia aikaa etsiä jatkolento New Yorkiin. Loppujen lopuksi lento saapuu JFK:n lentokentälle Nykiin 15.40 eli pitkä päivä edessä.
Olen tutustunut muutamaan suomalaiseen tyttöön, jotka ovat lähdössä samalla lennolla kanssani, joten on todella mukavaa, että on tuttuja samalla lennolla, eikä tarvitse panikoida yksin lentokentillä :D Vitsit, että odotan lähtöä innolla! pikku hiljaa rupeaa tajuamaan, että lähtö on oikeesti edessä!! On tää aika pelottavaa ja välillä mietinki, että mihin oon taas ryhtyny, mut uskon että tää on kyllä kaiken vaivan arvosta!:)